Kankahalla kasvaa kaunis kukkanen,
nimeltään Kaarina.
Perhot kirjosiivet kiertää kilvaten,
miss' on hän, Kaarina.
Hällä huuli kun on hunajaa,
tuoksu kummustansa tulvahtaa.
Kankahalla kasvaa kaunis kukkanen,
nimeltään Kaarina.

Siellä jossain tiedän sievän tyttösen,
nimeltään Kaarina.
Mua hän muistelee tuo hellyys herttainen,
aartehein, Kaarina.
Voi kun luonto säihkyy väreissään,
hälle lennätän mä laulun tän.
Kankahalla kasvaa kaunis kukkanen,
nimeltään Kaarina

Message too long. Click here to view full text.